Juho Saari on sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Tampereen yliopistossa. Hän on erikoistunut hyvinvointivaltion, eriarvoisuuden sekä huono-osaisuuden tutkimukseen. Näiltä alueilta hän on kirjoittanut tai toimittanut noin 60 kirjaa, viimeksi "Harvinainen hetki - Hyvinvointivaltio valinkauhassa" (11/2024), "Hyviä uutisia Suomesta - Menestyvän yhteiskunnan tilannekuva (2/2025) ja "Ihmisiä yhteiskunnan portailla - Eriarvoisuus statusyhteiskunnassa"(4/2025).

Anna-Maria Isola on koulutukseltaan valtiotieteiden tohtori (yhteiskuntapolitiikka, Helsingin yliopisto) sekä kestävän hyvinvoinnin ja osallisuuden dosentti Itä-Suomen yliopistossa. Isola on tehnyt köyhyystutkimusta vuodesta 2012 lähtien ja osallisuustutkimusta vuodesta 2015 – molempia yhdessä tutkimukseen osallistuneiden kanssa ratkaisuja luoden. Isola opiskelee tällä hetkellä myös sosiaalityön maisteriohjelmassa.

Peter Peitsalo, MSS (hyvinvointiteknologia & osaamisen johtaminen), on sertifioitu työnohjaaja sekä business ja team coach, jolla on valmennuskokemusta ja erilaisten tiimien kehittämistehtävien kanssa työskentelystä vuodesta 2007 lähtien. Työhyvinvointiin liittyvien teemojen lisäksi Peter on kehittänyt asiakkaiden kanssa muun muassa hyvinvoivien tiimien ja työyhteisöjen toimintaa ja käytänteitä sekä esihenkilötyötä ja johtamista, palvelevan ja valmentavan johtamisen keinoin. Hän puhuu usein psykologisesta turvallisuudesta, työyhteisöjen hyvästä vuorovaikutuskulttuurista sekä työhyvinvoinnista muutostilanteissa.

Suvi Raitakari toimii sosiaalityössä apulaisprofessorina Tampereen yliopistossa. Hänen tutkimusalueitaan ovat muun muassa asunnottomuus ja aikuissosiaalityö sekä institutionaaliset käytännöt ja vuorovaikutus hyvinvointipalvelujen marginaaleissa. Hänen viime aikaisia tutkimushankkeitaan ovat "Korona yhteiskunnan marginaalissa - Asunnottomuuden osahanke” (2021-2023 ERS/STM) sekä "Sosiaalityöntekijöiden paikka ja saavutettavuus hyvinvointialueiden aikuissosiaalityössä" (2023-2024). Hän on MARGI-tutkimusryhmän vetäjä sekä kirjoittajana ja toimittajana teoksessa Koti, hyvinvointityö ja haavoittuvuus (Tampere University Press).

Kaarina Mönkkönen toimii Itä-Suomen yliopistossa vanhempana yliopistolehtorina ja hankejohtajana FITFUTURA - Lasta suojelevien yhteistoiminnallisten prosessien vahvistaminen palautetietoisen arvioinnin avulla - UEFConnect hankkeessa. Hän kouluttaa sosiaalityöntekijöitä, mutta myös laajasti monitieteisiä opiskelijaryhmiä. Tutkimus- ja opetusaiheet liittyvät dialogisuuteen, arvokkuuden ja merkityksellisyyden kokemuksiin ja yhteistoimintaan niin asiakastyön, moniammatillisen työn kuin työyhteisötaitojen kontekstissa. Mönkkönen on työskennellyt aiemmin sosiaalityön lisäksi myös hoitotyössä sekä organisaatioiden koulutus- ja kehittämistehtävissä.

Kotisivun osoite: https://timelessflow.wordpress.com/

Tiina Lintunen on Diakonia-ammattikorkeakoulun sosiaalialan lehtori. Hänellä on työkokemusta sosiaalialan eri tehtävistä yli 20 vuoden ajalta, erityisesti päihdetyöstä ja aikuissosiaalityöstä. Koulutukseltaan Lintunen on yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalityöntekijä, sosionomi (amk) ja ammatillinen opettaja.

Tuula Tuominen on pitkän linjan sosiaalialan kehittäjä, jolla on kokemusta myös monen vuoden verran erilaisista käytännön sosiaalityön tehtävistä, niin sosiaalihuollon perus- ja erityispalveluista kuin järjestökentästäkin. Viimeiset lähes kahdeksan vuotta Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen toimitusjohtajana on taannut näköalapaikan sosiaalihuollon valtakunnalliseen kehittämiseen ja koko sosiaalihuollon tilaan. Lisensiaatti- ja väitöskirjaopinnot ovat pitäneet kiinni myös tutkimuksen kentässä.

Vesa Joutsen on sosiaalialan osaamispäällikkö Tampereen ammattikorkeakoulussa. Taustaltaan hän on sosiaalialan ammattilainen, pedagogi sekä työnohjaaja.

Katja Kuusisto (YTT) toimii sosiaalityön professorina Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan hyvinvointitieteiden yksikössä. Kuusisto johtaa TreAdd-tutkimusryhmää (Research Group on Treatment and Addiction), joka nostaa tutkimuksen keskiöön ajankohtaisia riippuvuuden ja sen hoidon ilmiöitä. Tutkimusryhmän keskeisenä tavoitteena on tuottaa vaikuttavuustutkimuksen keinoin tietoa hoidon kehittämiseksi. TreAdd-tutkimusryhmässä tutkimuksen kohteeksi asetetaan joko asiakas, työntekijä, hoidon prosessit tai näiden erilaiset yhdistelmät. Hoidon vaikuttavuuden tutkimus edellyttää usein pitkiä seurantatutkimusasetelmia, jotka ovat ryhmän tutkimuksille tyypillisiä. Kuusiston ja hänen tutkimusryhmänsä metodologista ja metodista lähestymistapaa voidaan pitää eklektisenä, jossa sekä kvantitatiivisilla että kvalitatiivisilla menetelmillä on sijansa jopa saman yksittäisen tutkimuksen sisällä. Tällä hetken tutkimusintresseihin kuuluu esimerkiksi lastensuojelun sijaishuollon ja päihdepalveluiden rajapinnat, päihteitä ongelmallisesti käyttävien asiakkuussegmentoinnin vaikuttavuus sekä hyvinvoinnin muutos laitospäihdekuntoutuksessa.

Anne Ylikoski on työskennellyt terveyssosiaalityöntekijänä vuodesta 2011 lähtien ja aloittanut Taysin Kuntoutustutkimuspoliklinikalla vuodesta 2016. Aiempaa työuraa on karttunut muun muassa nuorten neuropsykiatrisen työryhmän sekä yleissairaalapsykiatrian sosiaalityöstä sekä tekniikan ja koulutuksen asiantuntijatehtävistä.  

Paula Nissinen on työskennellyt v. 2002 lähtien terveyssosiaalityöntekijänä ja aloittanut Taysin Kuntoutustutkimuspoliklinikalla v. 2010. Aiempaa työuraa on karttunut mm. perusterveydenhuollon ja psykiatrian sosiaalityöstä sekä lapsiperheiden ja ikäihmisten kotihoidon esihenkilötyöstä.

Anne Puuronen on toiminut sosiaalityön yliopistolehtorina ja opetus-, tutkimus- ja koulutussuunnittelutehtävissä Sote Akatemiassa Turun yliopistossa sekä Turun ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla. Tätä ennen Puuronen työskenteli pitkään tutkijana Nuorisotutkimusverkostossa nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen hankkeissa.

Pasi Pajula on koulutukseltaan juristi. Hän on työskennellyt Kelassa eri tehtävissä useiden eri sosiaaliturvaetuuksien parissa sekä Sosiaali- ja terveysministeriössä lainvalmistelutehtävissä.

Kaisu Muuronen on työskennellyt pitkään varhaiskasvatukseen sekä lasten ja perheiden palveluiden ja perhekeskustoiminnan kehittämiseen liittyvien kysymysten parissa. Erityinen mielenkiinnon kohde on monialaisen yhteistyön edistäminen niin lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalvelujen, sivistyspalvelujen (mm. varhaiskasvatus ja opetus) sekä järjestöjen välillä.

Milka Suuniittu-Sakari on koulutukseltaan YTM (valtio-oppi) ja YTM (sosiaalityö). Viimeiset kahdeksan vuotta hän toiminut turvakodeilla, tätä ennen sosiaalihuollossa kunnalla. Ammatillisena punaisena lankana yhdenvertaisuus.

Tanja Hirschovits-Gerz toimii SOILAn eli Sosiaaliset innovaatiot lastensuojelussa -koordinaatiohankkeen päällikkönä THL:ssä. Tässä hankkeessa sekä 2023 päättyneessä YEE-hankkeessa keskiössä ovat lastensuojelun jälkihuollon uudistamisen kysymykset ja kansallisen tilannekuvan tuottaminen jälkihuollon nykytilasta. Taustaltaan Hirschovits-Gerz on YTT sosiaalipsykologi ja sairaanhoitaja. Hän on toiminut viimeiset 25 vuotta monitoimijaisen palvelujärjestelmän yhteiskehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen saralla. Sydäntä lähellä on osallisuuden edistäminen ja kokemustaustaisten asiantuntijoiden kanssa yhteiskehittäminen. Lisätietoa www.thl.fi/soila ja www.thl.fi/yee

YTT Minna Niemi työskentelee lastensuojelun erikoistutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Hän on taustaltaan sosiaalityöntekijä ja toiminut noin 20 vuoden ajan sosiaalialalla, erityisesti tutkimus-, kehittämis- ja opetustehtävissä.

Janika Kosonen on laillistettu sosiaalityöntekijä, väitöskirjatutkija ja sosiaalityön opettaja. Hän työskentelee tutkijana Tampereen yliopiston Päihdehuollon ja lastensuojelun rajapinnalla – saavatko päihteitä käyttävät nuoret tarvitsemaansa tukea? (NUPPU) -hankkeessa. Kososen tutkimusintressejä ovat erityisesti riippuvuudet, alaikäisten ongelmallinen päihteidenkäyttö, desistanssi ja lastensuojelu. Kosonen tutkii väitöskirjassaan alaikäisten ongelmallista päihteiden käyttöä lastensuojelun sijaishuollossa Suomessa.

Eeva-Mari Miettinen on sosiaalipedagogi, sosiaalityöntekijä ja seksuaalineuvoja, joka toimii lehtorina TAMKin sosionomin ja sosiaalialan erityisasiantuntijan tutkinto-ohjelmissa ja laaja-alaisesti sosiaalialan asiantuntija- ja kehittämistehtävissä. Miettistä innostaa erityisesti yhteisöllisyyden ja moninaisuuden teemat ja hänen työtapansa perustuu sosiaalipedagogiseen työotteeseen. Tällä hetkellä hän toimii Traumainformoitu työote- hankkeen (ESR+) projektipäällikkönä.

Mia Kanninen on koulutukseltaan YTM (sosiologia, sosiaalityö). Kanninen työskentelee Pirkanmaan hyvinvointialueella gerontologisen sosiaalityön yksikön johtavana sosiaalityöntekijänä, ja aikaisemmin samassa tehtävässä Tampereen kaupungilla. Johtavan sosiaalityöntekijän tehtävässä Kanniselle on karttunut paljon kokemusta gerontologisen sosiaalityön käytännöistä ja kehittämisestä. Hänellä on kokemusta myös aikuissosiaalityöstä, terveydenhuollon sosiaalityöstä ja päihdepalveluista.

Inka Jäntti työskentelee sosiaalityöntekijänä Helsingin kaupungilla iäkkäiden palveluissa. Jäntti on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri ja sosionomi (AMK). Hän on toiminut laajasti sosiaalialalla erilaisten asiakasryhmien kanssa vuodesta 2010. Ikääntyneiden pariin löydettyään hän on ollut kiinnostunut erityisesti sosiaalityön etiikan, gerontologisen sosiaalityön asiantuntijuuden sekä ikääntyneiden itsemääräämisoikeuteen liittyvistä kysymyksistä.

Maija Voutilainen on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri ja hän toimii lakimiehenä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Palvelut-yksikössä. Vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien sekä itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden edistäminen ovat keskeisiä teemoja hänen työssään.  

Eija Luodes on sosiaalityöntekijä YTM, joka on tehnyt hieman vajaan kahdenkymmenen vuoden uran lastensuojelun sosiaalityössä, pääosin sijaishuollon parissa. Erityisosaamisalue perhehoidon sosiaalityö ja erityisenä mielenkiinnon kohteena osallisuuden tematiikka ja erityisesti kaikista haavoittuvaisimpien asiakasryhmien osallistumisen tukeminen sijaishuollon kokonaisuudessa. Nykyisessä työssä johdettavana on koko hyvinvointialueen sijaishuolto ja jälkihuolto, jossa asiakkaiden vaikuttavat palvelut, eritystarpeet ja osallisuus ovat vahvasti keskiössä systeemisellä työotteella.

Veera Florica Rajala on oikeustieteen maisteri, jolla on vahva kokemus sosiaalisen kestävän kehityksen asiantuntijatehtävistä. Hän on työskennellyt Tukholman maakäräjillä, ja tällä hetkellä toimii Ruotsinkielisten Näkövammaisten Liiton sosiaalipoliittisena asiantuntijana. Lisäksi Florica Rajala on Vammaisfoorumin puheenjohtaja. Hän on opettanut vammaisoikeuksia Svenska social- och kommunalhögskolanissa ja toiminut pääsihteerinä kahdessa eri nuoriso- ja opiskelijajärjestössä.

Klaus Lehtinen on eläkkeellä oleva psykiatri ja psykoterapeutti. Viimeksi yhdeksän vuotta sitten hän johti TAYS psykiatriaa toimialuejohtajan virassa. Lehtinen on psykiatrian dosentti ja hänellä on perhe- ja yksilöpsykoterapeutin koulutukset sekä psykoterapiakouluttajan pätevyys. Tutkimustyössään Lehtinen on keskittynyt psykoosien tarpeenmukaisen hoidon kehittämiseen. Eläkkeelle jäämisen jälkeen Lehtinen alkoi toimia järjestökentällä, puheenjohtajana Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - Finfami ry:ssä ja ISPS Suomi ry:ssä. Lisäksi hän on viiden muun mielenterveysjärjestön hallituksessa. Aktiivisena Lehtistä pitävät lisäksi kolme lasta ja kuusi lastenlasta.

Diakonissalaitoksen kumppanuusjohtaja, yhteisöpedagogi ja työnohjaaja Vesa Sarmia on edistänyt nuorten hyvinvointia ja elinoloja yhteiskunnan eri sektoreilla yli 20 vuoden ajan. Hän on työskennellyt erityisopetuksessa, työllisyyspalveluissa, lastensuojelussa sekä Diakonissalaitoksella Vamoksen johtotehtävissä. Tällä hetkellä Vesa vastaa Diakonissalaitoksella kumppanuuksista, vaikuttavuusperusteisten konseptien kehittämisestä sekä interventioiden tiedolla johtamisesta.

Petteri Väkiparta työskentelee Tampereen ammattikorkeakoulussa sosiaalialan lehtorina. Koulutukseltaan hän on sosionomi (YAMK) ja ammatillinen opettaja (AmO). Hänellä on työkokemusta varhaiskasvatuksesta, lasten ja perheiden parissa tehtävästä työstä ja esihenkilötyöstä niin yksityiseltä, kunnalliselta kuin järjestötyönantajalta.

Jenni Vadén on Yhteiskuntatieteiden maisteri (sosiaalipsykologia ja sosiaalityö) ja työskennellyt alaikäisten nuorten rikosasioista vastaavana sosiaalityöntekijä vuodesta 2009 alkaen. Vadén työskentelee osana Tampereen Ankkuri-tiimiä Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä Pirkanmaan Hyvinvointialueella.

Elina Perkiöllä on pitkä kokemus kehittämistyöstä ja asiakastyöstä aikuissosiaalityön eri kentillä. Tällä hetkellä hän työskentelee Pirkanmaan hyvinvointialueella rakenteellisen sosiaalityön kehittäjänä.

Riikka Sujamo on sosiaalityöntekijä ja toimii tällä hetkellä tietojohtamisen suunnittelijana RRP-hankkeessa Pirkanmaan hyvinvointialueella. Sujamo työskentelee sote-kirjaamisen ja rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen parissa. Ennen kehittämistehtäviä hän työskenteli 15 vuoden ajan vammaispalveluissa ja lapsiperhepalveluissa.