Virpi Mattila on Espoon varhaiskasvatuksen johtaja, jolla on pitkä ura erilaisissa varhaiskasvatuksen johto- ja kehittämistehtävissä. Mattila on intohimoinen laadukkaan varhaiskasvatuksen puolestapuhuja. Hänet tunnetaan avoimena ja kannustavana johtajana, joka tukee henkilöstöä ja etsii uusia, ratkaisukeskeisiä tapoja kehittää varhaiskasvatuksen toimintakenttää.

Lastenpsykiatri, nuorisolääkäri Raisa Cacciatore on toiminut 25 vuotta Väestöliiton asiantuntijalääkärinä ja palkittu mm. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla. Nykyisin hän toimii asiantuntijana WHO:n ja UNESCON hankkeissa, kouluttajana, tutkijana ja tietokirjailijana. Hän on kehittänyt malleja ja materiaaleja erityisesti itsetunnon tukemiseen, väkivallan ehkäisyyn aggressiokasvatuksen avulla sekä ikätasoiseen seksuaalikasvatukseen. Julkaisuja mm. Aggression portaat ja Seksuaalisuuden portaat (Opetushallitus), Kiukkukirja, Kapinakirja sekä Sisu, tahto ja itsetunto ja Rakkaus, ilo, rohkeus. Luennoinut 30 vuoden ajan aggression hallinnasta, ystävyydestä, itsetunnosta ja turvallisuudesta varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten ammattilaisille sekä vanhempainilloissa.

Mona Moisala on aivotutkimuksesta väitellyt psykologian tohtori. Väitöskirjassaan hän selvitti muun muassa sitä, miten jatkuva monisuorittaminen ja pelaaminen vaikuttavat nuorten aivojen kehittymiseen ja keskittymiskykyyn. Mona on ollut myös mukana kirjoittamassa ja toimittamassa tietokirjaa "Lapset, nuoret ja älylaitteet" (Duodecim). Mona käy aktiivisesti kouluissa puhumassa älylaiteaikakauden vaikutuksista kehittyviin aivoihin.

Sivin puheenvuorossa avataan vuorovaikutuksen kannalta keskeisiä tekijöitä sekä vastataan kysymykseen: ”miksi laadukas vuorovaikutus on tärkeää lapsen terveen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä ryhmään kuulumisen näkökulmasta”. Sivi työskentelee Tampereen yliopiston HyMy-tutkimushankkeessa, jossa selvitetään, miten varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointi ja työyhteisön ilmapiiri heijastuvat vuorovaikutuksen laatuun henkilöstön ja lasten välillä. Hänen väitöskirjatutkimuksessaan (Helsingin yliopisto) selvitetään pedagogisen intervention vaikutuksia henkilöstön emotionaaliseen saatavilla oloon ja kykyyn huomioida lasten erilaisia temperamenttipiirteitä ryhmän vuorovaikutuksessa.

Eva Siitonen toimii Tehyssä ammatillisen edunvalvonnan tehtävissä erityisesti varhaiskasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Lääkehoidon kysymykset ja turvallisen lääkehoidon toimintatavat askarruttavat  ja huolestuttavat monella työpaikalla. Evan väitöskirjan aiheena onkin varhaiskasvatuksessa lääkehoitoa toteuttavien osaaminen ja osaamisen varmistaminen.  

Venla Suutari työskentelee koulutusasiantuntijana ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestö Setassa. Työssään hän kouluttaa kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisia sateenkaariteemoista eli seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta ja siitä, miten moninaisuus kannattaa arjessa kohdata. Viime vuosina Venla on työskennellyt tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi järjestökentällä ja sinä ennen varhaiskasvatuksen opettajana Helsingin kaupungilla. 

Mika Vesala on pedagogi ja vuorovaikutusvalmentaja, joka on erikoistunut haastavien vuorovaikutustilanteiden rakentavaan käsittelyyn. Hänellä on vahva kokemus erilaisten ihmisten, tiimien ja organisaatioiden kanssa työskentelystä niin koulumaailmassa, järjestöissä kuin urheiluvalmennuksessa. Mika kouluttaa ammattilaisia ratkaisukeskeisesti ja osallistavasti, painottaen empatiaa, vuorovaikutustaitoja ja kykyä kohdata jännitteitä rakentavasti. Hänen lähestymistapansa on rauhallinen, inhimillinen ja toivoa luova – lähtökohtana ajatus, että jokainen voi oppia toimivampia tapoja myös vaikeissa tilanteissa.

Riikka on neuropsykiatrinen ratkaisukeskeinen valmentaja, Erityisvoimia- yhteisön toinen perustajista sekä Dare to Lead coach. Riikka toimii myös yrittäjänä ja kouluttaa myös paljon eri alojen ammattilaisia tunnetaitoisesta kohtaamisesta, häpeästä ja mm. neurokirjon tyttöjen ja naisten kohtaamisesta ja tukemisesta.

Sakari toimii neuropsykiatrinen ratkaisukeskeinen valmentajana Pirkanmaan hyvinvointialueella. Positiivisuus, vahvuudet ja ratkaisukeskeisyys toimivat punaisena lankana Sakarin työssä perheiden kanssa. Sakari uskoo vahvasti siihen, että jokainen on hyvä sellaisena kuin on.

Tiia Trogen on positiivisen kasvatuksen asiantuntija, kouluttaja ja tietokirjailija. Hän on kehittänyt Ilo olla yhdessä! -kasvatusmenetelmän sekä Tunnekymppi – lapsen ja aikuisen tunneportaat -menetelmän tunnetaitojen tueksi. Tiia on kirjoittanut viisi tietokirjaa lasten kasvatuksesta. Uusin teos Leiki kanssani (Kirjapaja 2024) käsittelee leikin merkitystä yhteyden, oppimisen ja hyvinvoinnin vahvistajana. Hänellä on vuosikymmenten kokemus lasten kanssa työskentelystä sekä laaja koulutustausta kasvatuksen ja psykologian alalta. Tiian työssä yhdistyvät käytännönläheisyys, lämpö ja leikkimielinen ote arjen kasvatustyöhön.

Sonja Vanhanen on toiminut perhehoidon ja sijaishuollon asiantuntijatehtävissä lähes 20 vuoden ajan. Tällä hetkellä Vanhanen työskentelee perhehoidon palveluvastaavana Perhekuntoutuskeskus Lausteella. Perhekuntoutuskeskus Lauste ja Circle of Security International ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 2023 alkaen tavoitteena saada suomalaisten vanhempien, varhaiskasvatuksen sekä opetusalan käyttöön malli Circle of Security – Turvan kehä. Vanhasen esityksessä tuodaan esiin, mitä tarkoittaa turvallinen kiintyminen varhaiskasvatuksen kontekstissa. Panostamalla turvallisuuteen suhteissa ryhmän sisällä voidaan edesauttaa monia lapsen kasvulle keskeisiä tavoitteita kuten oppimista, tunnesäätelyä, luottamusta, kärsivällisyyttä, yhteistyötä ja ystävyyssuhteita. Erään opettajan kokemus Turvan kehä – mallin mukaan ottamisesta opetustyöhönsä: ”Suhde tulee aina ensin. Joskus keskitymme liikaa siihen, paljonko ja mitä aktiviteetteja tarjoamme lapsille edistääksemme heidän kehitystään, mutta ne tekemiset eivät ole yhtä tärkeitä kuin suhde. Suhde on avainasia. Ja uskon, että hyvä opettaja tuntee tämän, kun hänellä on yhteys jokaiseen lapseen.”

Liisa (Lissu) ja Elisa ovat tanssinkasvatuksen vahvoja ammattilaisia, joilla on pitkä kokemus lasten kanssa toimimisesta paitsi tanssin kentällä myös varhaiskasvatuksessa ja erityisryhmien kanssa. Tanssikoulu TanssinTahdin Kiddiejam -lastentanssikonsepti tuo tanssin riemun ja hyödyt varhaiskasvatuksen arkeen. Konseptin ideologian kautta tuttujen loruttelujen ja liikuntaleikkien käytön sovellettavuus ja monimuotoisuus hämmästyttävät edelleen myös Lissua ja Elisaa. Rytminen liike joko loruttelun tai musiikin tahdissa tehtynä rauhoittaa vilkasta päivää, katkaisee malttamattoman odottelun, auttaa arkaa lasta rohkaistumaan ja levotonta lasta keskittymään. Kiddiejam-konseptin materiaalia voi käyttää sellaisenaan ja rakentaa sen pohjalta päivän teematuokion tai siitä voi poimia yhdessä tehtävän loruttelun vaikkpa ruokailun odotteluun. Toiminnallinen luento antaa osallistujille eväitä selvitä arjen haasteista helpommin ja osoittaa, miten yhteisen liikkeen ja rytmin avulla voidaan luoda sekä yhteisöllisyyttä ryhmään että auttaa erilaisia lapsia yksilöinä oppimaan tärkeitä arjen asioita.

Emma Kari on One Planet Oy:n partneri ja toinen perustaja, toiminut 15 vuoden ajan yhteiskunnallisen päätöksenteon johtotehtävissä ja vaikuttanut luonto- ja ilmastopolitiikkaan niin kunnallisella, kansallisella kuin EU-tasolla. Hän on toiminut mm. kaupunginvaltuutettuna, kansanedustajana ja ympäristö- ja ilmastoministerinä.

Annele on erityisopettaja 30 vuoden työkokemuksella. Työssään hän on keskittynyt lasten hyvinvoinnin ja varhaisen tuen puolesta puhumiseen. Hän on kirjoittanut kirjan ”Hyvinvoiva lapsi oppii” ja kouluttaa varhaiskasvatuksen henkilöstöä tunnistamaan ja tukemaan lasten hyvinvointitaitoja ja oppimisen perusvalmiuksia. Varhaiskasvatus tarvitsee uudistavaa ja innovatiivista ajattelua. Se on ollut aina Annelen työn sisältö ja tapa toimia. Työ lasten kanssa tulisi perustua lasten aidoille tarpeille sekä tutkittuun tietoon.

Olli Keskinen on yrittäjä ja innostava puhuja. Hänet tunnetaan yhtenä Kummeli-sketsisarjan luojista ja alkuperäisjäsenistä. PAREMPI TYÖPÄIVÄ on takuuvarma hitti, joka elää yleisön puheissa vielä pitkään esityksen jälkeen. Esityksen johtoajatus on, että työssä kannattaa tehdä yhä enemmän tulosta yhä vähemmällä vaivalla