Tekoäly ei ole enää tulevaisuutta – se on jo osa työelämää. Mutta miten sitä kannattaa hyödyntää omassa työssä, missä sen suurimmat mahdollisuudet piilevät ja mitä sen käytössä on syytä arvioida kriittisesti? Pitkän linjan IT-asiantuntija, tietokirjailija ja kolumnisti Petteri Järvinen vie kuulijat käytännönläheiselle matkalle tekoälyn maailmaan. Puheenvuorossa tutustutaan hyödyllisiin tekoälypalveluihin, pohditaan jatkuvan oppimisen merkitystä muuttuvassa työelämässä ja tarkastellaan, miten tekoäly voi tukea esimerkiksi ikääntyneiden arkea henkilökohtaisena apurina ja keskustelukumppanina. Samalla pysähdytään tekoälyn suurten kysymysten äärelle: missä kulkevat teknologian rajat, voiko tekoäly todella ymmärtää ihmistä ja mitä meidän tulisi siltä odottaa – tai olla odottamatta? Puheenvuoro tarjoaa uusia näkökulmia, konkreettisia esimerkkejä ja tervettä kriittisyyttä nopeasti muuttuvan teknologian ymmärtämiseen.

Elisa Virkola työskentelee asiantuntijana vanhusasiavaltuutetun toimistossa vastuualueellaan iäkkäiden sosiaaliturvan ja sosiaalityön kysymykset. Hän on taustaltaan yhteiskuntatieteiden tohtori ja sosiaalityöntekijä. Virkola tarkastelee puheenvuorossaan ikääntyneiden oikeuksien toteutumista yhteiskunnan digitalisoitumisen, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä toimeentulon näkökulmista. Puheenvuoro tarjoaa katsauksen vanhusasiavaltuutetun vaikuttamistyön ajankohtaisiin teemoihin.

Helka on monipuolinen keynote-puhuja, jolla yli 20 vuoden kokemus puheenvuoroista Suomessa ja ulkomailla. Hänen erityisosaamistansa on muutosjohtaminen, psykologinen turvallisuus ja tunneälytaidot. Helka puhuu muutoksesta innostavasti ja oivalluksia herättävästi. Helka on erikoistunut kasvatus- ja koulutustoimialaan. Hänen uusin kirjansa on suosittu Esihenkilö muutoksen johtajana (Almatalent). Helka auttaa ihmisiä löytämään omat vahvuudet muutoksissa. Helka slogan on: Muutos on yhteinen matka - yhdessä olemme enemmän!

Harry Lunabba on nuorisotutkija, valtiotieteiden tohtori ja sosiaalipolitiikan dosentti. Hänen tutkimustyönsä on keskittynyt poikien ja nuorten miesten kohtaamiseen ja yhteiskunnalliseen asemaan sekä lastensuojelututkimukseen. Hän on myös yksi vuonna 2018 julkaistun Poikatutkimus-kirjan kirjoittajista. Ennen tutkijauraansa hän toimi useamman vuoden lastensuojelun sosiaalityöntekijänä. Vuonna 2026 julkaistiin Lunabban sosiaali- ja terveysministeriölle laatima selvitys Pojat ja nuoret miehet vakavasti ottaen: Selvitys poikien ja nuorten miesten haavoittuvuuksista tasa-arvohaasteiden taustalla, joka on herättänyt laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Tällä hetkellä hän työskentelee Nuorisotutkimusseurassa johtajana Digiconnect-tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan teknologiavälitteistä sosiaalityötä lasten ja nuorten parissa. Tutkimustyön ohella hän toimii yksityisyrittäjänä ja kouluttajana erikoistuen yhdenvertaisuuskysymyksiin, koulujen hyvinvointityöhön sekä digitaaliseen opetukseen. www.educontent.fi

Elina perkiö on laillistettu sosiaalityöntekijä, YTM, ja rakenteellisen sosiaalityön erikoissosiaalityöntekijä. Hänellä on pitkä työkokemus aikuissosiaalityön kehittämisestä ja asiakastyöstä. Tällä hetkellä Elina Perkiö työskentelee Pirkanmaan hyvinvointialueella avopalveluissa rakenteellisen sosiaalityön eri osa-alueilla, painopisteinä muun muassa työkyvyn tuen ja suhdeperustaisten menetelmien kehittäminen tutkivalla työotteella.   Elinan puheenvuorossa esitellään työ- ja toimintakyvyn tukemiseen liittyvää kehittämistyötä. Puheenvuorossa pohditaan sosiaalihuollon paikkaa ja mahdollisuuksia uudistuneessa lainsäädännössä tutkimustiedon, ammatillisen kokemustiedon ja asiakkailta saadun tiedon valossa. Toimintakyvyn ja osallisuuden tukeminen jäsentyy puheenvuorossa kokonaisvaltaisena työotteena, jossa huomio kohdistuu yksilön elämäntilanteen tukemiseen rinnalla kulkevalla työotteella, ammattilaisten onnistumisen kokemuksiin ja asiakkaiden toimijuuteen. Sosiaalihuollon paikka työ- ja toimintakyvyn tuessa korostuu erityisesti niiden henkilöiden kohdalla, joiden elämäntilanne on monisyinen ja joille palvelujärjestelmä ei ole kyennyt tarjoamaan riittävää tukea arkeen, sosiaalisiin suhteisiin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Puheenvuorossa tarkastellaan toimintakyvyn ja osallisuuden tuen palvelun kehittämismahdollisuuksia myös asiakkaiden kokemustiedon kautta tuoden näkökulmia laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseen.