Miten ikäihmisten liikkumista ja toimintakykyä voidaan edistää luontevasti asiakkaita kohdattaessa, vaikka aikaa olisi vähän tai ympäristö asettaisi haasteita? Luento herättelee näkemään tuttuja hoitotilanteita uudesta näkökulmasta: voisiko pukeutuminen, siirtyminen, kodissa kävely tai pieni ulkoiluhetki olla samalla toimintakykyä vahvistavaa harjoittelua? Luennolla käsitellään arkiliikkumisen sekä voima- ja tasapainoharjoittelun merkitystä liikkumiskyvylle, turvallisuudelle ja mahdollisimman itsenäiselle arjelle. Osallistujat saavat käytännönläheisiä keinoja eri toimintakykyisten asiakkaiden tukemiseen sekä heidän omien voimavarojensa tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Pienet säännöllisesti toistuvat teot voidaan liittää kiireiseenkin työpäivään. Tavoitteena on vahvistaa asiakkaan osallistumista, luottamusta omaan liikkumiseen ja arjessa selviytymistä sekä tukea yhteisiä tavoitteita moniammatillisessa yhteistyössä. Oikein toteutetulla ja nousujohteisella harjoittelulla voidaan saavuttaa näkyviä tuloksia jo muutamassa kuukaudessa.

Työelämä on keskellä murrosta, jossa eri sukupolvet kohtaavat toisensa omassa työyhteisössä ja asiakastyössä entistä tiiviimmin. Menestyäksemme tarvitsemme uudenlaista kykyä ymmärtää moninaisuutta ja uutta aikaa. Työelämässä arvot ja työelämän odotukset kohtaavat uudella tavalla. Baby boomereista Z-sukupolveen jokainen tuo työelämään oman kokemuksensa, taitonsa ja näkemyksensä. Keynoten tavoitteena on luoda osallistujille kokonaiskuva siitä, miksi työelämässä työskentelevät ja työelämään tulevat opiskelevat sukupolvet ovat erilaisia. Miksi he ajattelevat eri tavoin? Miksi nuorimmat sukupolvet ravisuttavat työelämää mm. laittaen uusiksi johtajuuden, vuorovaikutuksen sekä palveluiden tarjonnan? Miten moninaisuuden ymmärryksestä luodaan vahvuus? Millaisia vuorovaikutuksen hurmausliikkeitä tulevaisuudessa tarvitaan? Kun opimme tulkitsemaan eri sukupolvien vuorovaikutusta, kieltä ja toimintatapoja oikein, väärinymmärrykset vähenevät ja luottamus kasvaa. Parhaimmillaan syntyy yhteisöjä, joissa kokemus ja rohkea uudistaminen ruokkivat toisiaan. Sukupolvien välinen dialogi on kilpailuetu: se kiihdyttää oppimista, vahvistaa sitoutumista ja luo pohjan kestävälle menestykselle muuttuvassa maailmassa.

Mitä tarkoittaa suun terveys omaishoidossa? Miten suun terveys huomioidaan ikääntyessä? Miten tilanteessa, kun aletaan miettiä omaishoitajuutta? Tutkimukset osoittavat, että suun terveys linkittyy tiiviisti yleisterveyteen, ja huono suuhygienia voi heikentää elämänlaatua sekä lisätä yleissairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen riskiä. Iän karttuessa suun sairauksien riskitekijät, kuten suuhygienian laiminlyönti, lääkityksen sivuvaikutukset ja yleissairaudet yleistyvät. Kun ikääntyneen ihmisen toimintakyky heikkenee, vastuu päivittäisestä suuhygieniasta tulisi siirtyä joko omaisille tai hoitohenkilökunnalle.  Puheenvuorossani keskityn Suun terveys omaishoidossa -hankkeessa kehitettyyn monialaiseen toimintamalliin, sen pilotointiin, saavutettuihin tuloksiin ja ikääntyvän suun terveyteen. Hankkeen tavoitteena on parantaa omaishoidossa asuvien yli 65-vuotiaiden ikääntyvien suun terveyttä kehittämällä toimintamalli, joka tukee ja tarjoaa tietoa omaishoitajille ja omaishoidettaville suun terveyttä edistävistä tekijöistä sekä edistää ikääntyvien hoitoon ohjautumista suun terveydenhuoltoon varhaisemmassa vaiheessa. 

Luennon tavoitteena on herättää osallistujia tarkastelemaan digitaalisia palveluja ikäihmisen näkökulmasta ja tunnistamaan, millaiset ratkaisut tukevat sujuvaa ja ymmärrettävää käyttökokemusta. Samalla avataan, miten käyttäjälähtöistä digitaalisten palvelujen muotoilua tehdään.   Kyseessä on koulutuspainotteinen asiantuntijapuheenvuoro, joka tarjoaa näkökulmia, käytännön esimerkkejä ja ajatuksia digitaalisten palvelujen kehittämiseen. Luentoa konkretisoidaan case-esimerkillä ikäihmisille suunnatun digitaalisen palvelun muotoiluprojektista.