Kohtaava vanhustyö on ihmisläheistä, mutta samalla vaativaa työtä, jossa työntekijän omat aivot ovat jatkuvasti kovilla. Miten pidämme huolta omasta keskittymisestämme, palautumisestamme ja jaksamisestamme kiireen, keskeytysten ja emotionaalisesti kuormittavien tilanteiden keskellä?

Luento tarjoaa vanhustyön ammattilaisille ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa työntekijän aivojen hyvinvoinnista. Luennolla tarkastellaan muun muassa stressin, unen, palautumisen, tunteiden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikutuksia aivojen toimintaan ja työssä jaksamiseen.

Erityinen huomio kiinnitetään kohtaamistyön vaatimuksiin: miten jatkuva vuorovaikutus, kiire ja keskeytykset vaikuttavat keskittymiskykyyn ja päätöksentekoon, millä pienillä arjen keinoilla omaa aivohyvinvointia voi vahvistaa, ja miten luomme yhdessä kestävän työn käytäntöjä.

Tekoäly ei ole enää tulevaisuutta – se on jo osa työelämää. Mutta miten sitä kannattaa hyödyntää omassa työssä, missä sen suurimmat mahdollisuudet piilevät ja mitä sen käytössä on syytä arvioida kriittisesti? Pitkän linjan IT-asiantuntija, tietokirjailija ja kolumnisti Petteri Järvinen vie kuulijat käytännönläheiselle matkalle tekoälyn maailmaan. Puheenvuorossa tutustutaan hyödyllisiin tekoälypalveluihin, pohditaan jatkuvan oppimisen merkitystä muuttuvassa työelämässä ja tarkastellaan, miten tekoäly voi tukea esimerkiksi ikääntyneiden arkea henkilökohtaisena apurina ja keskustelukumppanina. Samalla pysähdytään tekoälyn suurten kysymysten äärelle: missä kulkevat teknologian rajat, voiko tekoäly todella ymmärtää ihmistä ja mitä meidän tulisi siltä odottaa – tai olla odottamatta? Puheenvuoro tarjoaa uusia näkökulmia, konkreettisia esimerkkejä ja tervettä kriittisyyttä nopeasti muuttuvan teknologian ymmärtämiseen.

Suomen organisaatiot ovat entistä monimuotoisempia, eikä vanhustyö tee tästä poikkeusta. Työyhteisön monimuotoisuudella on osoitettu olevan useita hyötyjä muun muassa organisaation innovatiivisuuden, asiakastyytyväisyyden ja työpaikan houkuttelevuuden kannalta, mutta vain, jos monimuotoisuudesta saatavat hyödyt saadaan valjastettua. Tämä puheenvuoro käsittelee keinoja valjastaa monimuotoisuuden hyötyjä ja vähentää siitä mahdollisesti kumpuavia ristiriitoja erityisesti maahanmuuton ja kielen näkökulmasta.

Työelämä on keskellä murrosta, jossa eri sukupolvet kohtaavat toisensa omassa työyhteisössä ja asiakastyössä entistä tiiviimmin. Menestyäksemme tarvitsemme uudenlaista kykyä ymmärtää moninaisuutta ja uutta aikaa. Työelämässä arvot ja työelämän odotukset kohtaavat uudella tavalla. Baby boomereista Z-sukupolveen jokainen tuo työelämään oman kokemuksensa, taitonsa ja näkemyksensä. Keynoten tavoitteena on luoda osallistujille kokonaiskuva siitä, miksi työelämässä työskentelevät ja työelämään tulevat opiskelevat sukupolvet ovat erilaisia. Miksi he ajattelevat eri tavoin? Miksi nuorimmat sukupolvet ravisuttavat työelämää mm. laittaen uusiksi johtajuuden, vuorovaikutuksen sekä palveluiden tarjonnan? Miten moninaisuuden ymmärryksestä luodaan vahvuus? Millaisia vuorovaikutuksen hurmausliikkeitä tulevaisuudessa tarvitaan? Kun opimme tulkitsemaan eri sukupolvien vuorovaikutusta, kieltä ja toimintatapoja oikein, väärinymmärrykset vähenevät ja luottamus kasvaa. Parhaimmillaan syntyy yhteisöjä, joissa kokemus ja rohkea uudistaminen ruokkivat toisiaan. Sukupolvien välinen dialogi on kilpailuetu: se kiihdyttää oppimista, vahvistaa sitoutumista ja luo pohjan kestävälle menestykselle muuttuvassa maailmassa.

Mihin käytän työaikani ja miksi? ”Ei ole aikaa”- mihin ei ole aikaa? Kenen tarpeisiin käyttämäni työaika tällä hetkellä vastaa? Jos käyttäisin enemmän työaikaani siihen, mitä pidän tärkeänä ja merkityksellisenä, mitä lisäarvoa se voisi tuottaa? Tiimityön johtamisessa keskeistä ovat rakenteet. Tarvitaan säännöllinen aika ja paikka työn ilmiöiden tutkimiselle, kohtaamiselle ja pysähtymiselle. Kiireetön ja kohtaava arki mahdollistuu toimivan työnorganisoinnin kautta. Onko esihenkilöllä aikaa pysähtyä työyhteisön ja tiimien ilmiöiden äärelle? Työyhteisön toimintakulttuuri luodaan puheella toimintatavoista. Tarvitaan riittävän yhteinen ymmärrys toimintatavoista ja sitoutuminen toimimaan sopimusten mukaisesti. Kun toimintaa arvioidaan ja kehitetään, niin uusi, hieman erilainen toimintakulttuuri luodaan puhumalla arki ensin hieman erilaiseksi ja sopimalla konkreettisia, yhteisiä hieman erilaisia työtapoja, jotka lähtevät vanhusten tarpeista. Realiteetit, mitä olemme nyt ja mitä me voisimme ja uskaltaisimme olla? Miten teemme sen ilmapiirin, joka meillä juuri nyt on? Miten varmistetaan, että jokaisen työntekijän ääni ja ajatukset tulevat kuuluviin? Tiimissä on tärkeää huomata hyvä, tunnistaa onnistumiset ja saada säännöllisesti palaute työstä. Myös mahdolliset perustehtävän vääristymät on tunnistettava ja annettava korjaava palaute, jolla korjataan työnteon suunta takaisin yhteisiin sopimuksiin. Myös erilaisten ryhmädynaamisten ilmiöiden tunnistaminen tukee koko työyhteisön toimintaa.

Esitys käsittelee ikääntyneiden alkoholin käytön erityispiirteitä ja siihen liittyviä herkkiä teemoja, kuten stigmaa ja leimautumisen pelkoa. Se tarjoaa käytännön keinoja ottaa asia puheeksi luontevasti ja kunnioittavasti osana arjen kohtaamisia. Tavoitteena on tukea ammattilaisten valmiuksia päihteiden käytön puheeksiottoon ja käydä sensitiivistä ja motivoivaa keskustelua – jo pelkkä kysyminen voi olla vaikuttavaa.

Teija Strand työskentelee muun muassa ehkäisevän päihdetyön ja yhdenvertaisuuskysymysten parissa. Strandin keskeinen tavoite on, että jokainen meistä saisi tarvitsemansa tuen ajoissa ja tulisi kohdatuksi elämäntilanteensa ja haasteensa kanssa kunnioittavasti.