Laura Ruuth on varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja. Varhaiskasvatuksen kentällä hän on työskennellyt yli 10 vuoden ajan. Työssään hän keskittyy aikuisten vuorovaikutuksen ja läsnäolon merkitykseen sekä tuen jalkauttamiseen varhaiskasvatuksen jokaiseen hetkeen. Jokaisella kasvattajalla on vastuu ja mahdollisuus vaikuttaa suotuisasti lapsen kehitykseen. Negatiivisen palautteen kehän tunnistaminen sekä voimavaroihin ja vahvuuksiin pohjaavan kasvatuksen tietoinen lisääminen on hänen työnsä suuntaviivoina.  Neurokirjon lapset ja haastavaksi koettu käyttäytyminen on Lauralta eniten toivottuja koulutus- ja konsultointiaiheita.

Minna Lappalainen on palkittu lastenmusiikintekijä ja musiikkikasvattaja sekä taidelähtöisten menetelmien kehittäjä ja kouluttaja. Lappalaisen musiikkia ja musiikillisia menetelmiä hyödynnetään paitsi suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja erityistä tukea tarvitsevien lasten kuntoutuksessa, myös Suomen rajojen ulkopuolella, mm. Englannissa, Virossa, Ruotsissa, Singaporessa ja Vietnamissa. Yrityksensä Laulau Oy:n lisäksi Lappalainen toimii musiikkikasvatuksen tuntiopettajana Helsingin yliopistolla. Vuonna 2023 Salon lastenlaulukaupunki ry ja Salon lastenlaulufestivaali myönsi Lappalaiselle Hyvä tuuli -palkinnon, joka myönnetään vuosittain ansioituneelle musiikintekijälle, joka on merkittävällä tavalla vaikuttanut suomalaiseen lastenmusiikkiin.

Annele Wiman on varhaiskasvatuksen erityisopettaja 30 vuoden työkokemuksella. Työssään hän keskittyy mm. lasten hyvinvoinnin sekä varhaisen tuen puolesta puhumiseen. Annele on kirjoittanut kirjan ”Hyvinvoiva lapsi oppii”, ja kouluttaa varhaiskasvatuksen henkilöstöä tukemaan ja tunnistamaan lasten hyvinvointitaitoja ja oppimisen valmiuksia yhä paremmin. Annele pyrkii tekemään töitä sen eteen, että yhteiskuntamme arvostaisi tulevaisuudessa työtämme varhaiskasvatuksessa nykyistä paljon enemmän, ja näkisi työmme todellisen merkityksen ja arvon. "Vaikka alallamme on paljon haasteita, tulevaisuus on lapsissa. Varhaiskasvatus tarvitsee uudistuvaa innovatiivista ajattelua. Tämä on ollut aina myös oman työni sisältö ja tapa toimia eli se, että työmme lasten kanssa perustuisi aina lasten aidoille tarpeille sekä tutkittuun tietoon," kertoo Annele.

Aslak Rantakokko on kansalaisjärjestötyön, kouluttamisen sekä kodin, päiväkodin ja koulun yhteistyön edistämisen moniosaaja ja yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja erityisen tuen tarpeiden asiantuntija. Lisäksi hän on sekä kokemusasiantuntijaisän että ammattilaisen roolissa nepsy-asiantuntija. Lähes 30:n vuoden työura kolmannella sektorilla sekä vapaaehtoisena, luottamushenkilönä että asiantuntijatyöntekijänä on tuonut Aslakille laajaa kokemusta, näkemystä ja osaamista eri ikäisten ihmisten, lasten, nuorten ja aikuisten arvostavaan kohtaamiseen haastavissa elämäntilanteissa. Aslakin lempisana on "tsempatia" ja lempilause "koulukuntoinen lapsi lapsikuntoisessa koulussa". Aslak ei pidä kiireestä.

Tiina Heikka on muutosvalmentaja, HM ja innostava puhuja, jolla on laaja kokemus kunta-alasta ja työyhteisöjen kehittämisestä. Hän on erikoistunut muutosvalmentamiseen, vuorovaikutuksen vahvistamiseen ja työyhteisötaitojen kouluttamiseen. Tiinan tyyli on rento ja humoristinen. Hänen puheenvuoronsa ovat mieleenpainuvia ja käytännönläheisiä. Tiina painottaa työssään, että tiimin menestys ei riipu vain tehtävistä tai tavoitteista, vaan ennen kaikkea siitä, miten hyvin ihmissuhteet toimivat. Hän tarjoaa konkreettisia näkemyksiä ja työkaluja resilienssin vahvistamiseen, muutosvastarinnan käsittelyyn ja positiivisen vuorovaikutuksen edistämiseen. Hänen tavoitteensa on auttaa työyhteisöjä kukoistamaan, hyödyntämään jokaisen vahvuuksia ja saavuttamaan parhaat mahdolliset tulokset yhdessä. Tiinan puheenvuorot inspiroivat osallistujia kohtaamaan muutoksia rohkeasti ja rakentamaan toimivia, ratkaisukeskeiseen vuorovaikutukseen perustuvia työyhteisöjä. Tärkeintä on luoda hyvä suhde itseensä ja sitten muihin.

Petralle aidosti dialogisemman ja vuorovaikutteisemman toimintakulttuurin vahvistaminen lasten, nuorten ja aikuisten välille on sydämenasia. Hänen kehittämänsä Erätauko-keskusteluun pohjaavan Skididialogi-mallin avulla rakennetaan kohtaavampaa tulevaisuutta sinne, missä lapset, nuoret ja aikuiset törmäävät toisiinsa. Yhteisessä dialogissa opitaan ymmärtämään toisia paremmin, mikä edistää hyvinvointia ja kykyä toimia paremmin yhdessä. Skididialogi tarjoaa osallistujalle aitiopaikan keskittyä kuuntelemaan toisia ja tulla kuulluksi, se tarjoaa turvallisen hetken ihmetellä ääneen ja olla utelias. Kun yhteiseen keskusteluun tuodaan asioita eri näkökulmista katsovia keskustelijoita, voidaan itsekin yllättyä: ”Kuuntele, älä luo ratkaisuja etukäteen!” https://www.lahti.fi/kasvatus-ja-koulutus/perusopetus/opetussuunnitelma/skididialogi/

Petterillä on 40 vuoden näköala varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Hän on toiminut päiväkodin johtajana yli 30 vuotta ja kehittänyt sekä toteuttanut pedagogisen ja konsultoivan johtamisen mallia, jossa säännöllisillä tiimien konsultoinneilla ja työyhteisön peda-pajoilla mahdollistetaan pysähtyminen, yhdessä ajattelu, dialogi sekä yhteisen toimintakulttuurin kehittyminen. "Hyvä ilmapiiri tehdään päivittäin käytännön teoilla ja se on jokaisen työntekijän vastuulla, sillä lapsilla on oikeus toimiviin tiimeihin ja yhteisöön".

Petterillä on 40 vuoden näköala varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Hän on toiminut päiväkodin johtajana yli 30 vuotta ja kehittänyt sekä toteuttanut pedagogisen ja konsultoivan johtamisen mallia, jossa säännöllisillä tiimien konsultoinneilla ja työyhteisön peda-pajoilla mahdollistetaan pysähtyminen, yhdessä ajattelu, dialogi sekä yhteisen toimintakulttuurin kehittyminen. "Hyvä ilmapiiri tehdään päivittäin käytännön teoilla ja se on jokaisen työntekijän vastuulla, sillä lapsilla on oikeus toimiviin tiimeihin ja yhteisöön".